Puh: 0400 421730

©2018 by AVITA OY. Proudly created with Wix.com

IMG_20180813_121517.jpg

 AVITA OY

Avita Oy on ammattitaitoinen sisällöntuottaja. Teemme tekstejä ja kuvitamme isoihin ja pieniin tarpeisiin; juttuihin, kokonaisiin julkaisuihin, kirjoihin, nettisivuille tai yritysesittelyihin. Yli 30-vuotta toimineelle yrityksellemme on tärkeintä asiakkaan tyytyväisyys. Teemme yksilöllisiä sisältöratkaisuja haluttuun tilaan kustannustehokkaasti.

YRITYKSEN TAUSTA

Avita Oy on perustettu vuonna 1987, jolloin yritysmuotona oli toiminimi. Pian kuitenkin kävi ilmi, että tarvitaan osakeyhtiö vastaamaan ja hoitamaan virallisia velvoitteita. Eikä osakeyhtiön muodostaminen ihan helppoa ollut, sillä kyseessä oli ruoka- ja matkajuttuja tekevä pienyritys. Lukuisten neuvotteluiden ja yhteydenottojen jälkeen Avita Oy sai vihdoin tarvitsemansa yritysmuodon vuonna 1990. Jatkamme edelleen samalla linjalla. Pääpaino Avita Oy:n tekemisessä ovat ruokaan liittyvät asiat ja matkailu. Teemme entistä enemmän työtä myös hyvinvoinnin ja terveyden saralla. Avita on tuottanut valmiita juttukokonaisuuksia kuvineen aikakaus-, sanoma-, yrityslehtiin sekä tehnyt tilaustyönä erilaisia julkaisuja kuvin ja tekstein. Yrityksemme on kustantanut myös toimialaansa liittyviä kirjoja. Teoksien tekijöinä ovat aina alansa ammattilaiset: Ruokatoimittaja, matkailuun erikoistunut tietokirjailija, alansa taitava taittaja.

 

UUTISIA

Avita Oy julkaisee tuoreimman kirjansa keväällä 2019 ja aiheena on ruoka. Ruoka on muutenkin juuri nyt hyvin esillä, sillä nettisivuillamme on luettavissa neljän ruokakirjan arvostelut.

 

Seuraava kirja-arvostelu ilmestyy huhtikuussa. Paneudumme kalaruokien maailmaan ruokamatkakirjan matkassa:

Espanjalaisia kalaruokia ja kalaisia tarinoita

Teemme tilauksesta puolueettomia, ammattitaitoisia kirja-arvosteluja ruoka- ja matkakirjoista. Kriitikoillamme on korkeakoulutasoinen koulutus, yrittäjätutkinto ja vuosikymmenien aikana hankittu osaaminen alaltaan.

Stack of Newspapers
 

KIRJA-ARVOSTELUJA

 

Rouva Kasviksen Parhaat

Otava, 208 s


Kasvisten käytön lisääminen on tärkeää paitsi niiden terveellisyyden myös ekologisuuden vuoksi. Paras kirjan viesti on muistuttaa meitä suomalaisia kotimaisten kasvisten käytön lisäämisestä. Kasvikset on jaoteltu kuuteen kokonaisuuteen niiden saatavuuden mukaan. Kahden kuukauden sykleissä edettynä kasvikset pitävät raikkautensa myös ruokaohjeissa, jotka ovat toimivia ja selkeitä. Kotitalousopettaja Pirjo Toikkanen on tehnyt mittavan työn suomalaisten kasvisten käytön kirittäjänä niin kotikokkien kuin ammattilaistenkin piirissä. Näistä ansioista häntä kutsutaan nykyisin Rouva Kasvikseksi. Kirjan kuvitus on upea: tummasävyiset ruokavalokuvat sointuvat raikkaasti vesivärein maalattuihin herkkiin kasviskuviin. Kirjan sivun reunoihin sijoitettuihin tietopalkkeihin on kirjoitettu paljon mielenkiintoista asiaa kasviksista, marjoista ja sienistä. Paria yksityiskohtaa jäin kuitenkin pohtimaan; miksi niin selkeästi kotimaisiin kasviksiin, marjoihin ja sieniin keskittyvään sisältöön on otettu yllättäin mukaan passionhedelmä ja ananas. Villikasvit on kirjasta rajattu lähes kokonaan pois ja se on sangen ymmärrettävää. Aineisto pysyy napakkana ja selkeänä lukijalle. Erityisen ansiokkaana pidin rotevaa uunipannuruokaa, jossa pääraaka-aineena ovat sipulit, tomaatit, porkkana, yrtit sekä karitsanpotka. Samaisen ruoan voi valmistaa mainiosti myös grillissä miedolla lämmöllä. Ruoka-ohjeen yhteydessä on loistava selostus lipstikan, timjamin ja rosmariinin käytöstä. Itse ainakin kokeilen seuraavaksi vihreitä männyn neulasia tämä ruoan maustamiseen kirjoittajan vihjeen mukaisesti. Mökkiläiselle sopii mainiosti niukoista aineksista valmistuva herkku eli vihreät vohvelit. Nokkosvohvelit voi paistaa myös tavallisella paistinpannulla ilman kohotusainetta letuiksi. Lisäkkeeksi Rouva Kasvis ehdottaa kuumennettuja juustoviipaleita höystettynä vaikkapa poimulehti- tai mustikanlehtisilpulla. Tieto-osiossa kerrotaan selkeästi kahdesta pinaattilajista, joiden ruokiin lisääminen on täysin erilaista; lamopinaatista ja salaattipinaatista. Samalla kumotaan myös urbaanilegenda pinaatin rautapitoisuudesta. Pinaatti ei ole superruokaa, josta saa Kippari-Kallen voimat, vaan hyvää ja suositeltavaa syötävää muiden vihreiden kasvisten tapaan samoin ravintosisällöin.

Teksti: Eija Kairaskorpi-Hertola

Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut arvostelun kirjoittamista stipendillä.

Tiina Rantanen

Klassikkoruokia

Otava, 144 s

Historiasta on kirjoitettu kilometreittäin kirjahyllyllisiä, samoin keittokirjojen tuotanto on laajaa. Tarinoin elävöitetyt maailman klassikkoruoat on kirja, joka kannattaa lukea, vaikka ei intohimoinen kotikokki olisikaan. Kotitalousopettaja, tietokirjailija Tiina Rantanen on monessa liemessä keitetty ruoka-alan ammattilainen. Osaaminen näkyy hyvin hänen Klassikkoruoka-kirjassaan. Asiat ovat oikein, ruoanvalmistusohjeet ovat selkeitä ja havainnollisia. Eleettömästi, ilman hienostelevaa pikkusormen nostoa, käydään läpi myös viinisuositukset klassikkoruokiin. Samoin tuodaan esille sopivat olutvaihtoehdot ruoille. Viini- ja olutsuosituksissa on selkeä paino muun Euroopan viineillä paitsi espanjalaisilla. Se on valitettavaa, sillä espanjalaiset viinit ovat kiinteä osa maailman kulinarismin historiaa. Tuo puute ei kuitenkaan kirjan arvoa heikennä, onhan pitkälti kysymys myös mieltymyksistä, kun puhutaan viinivalinnoista. Olen erittäin iloinen, että ruoan ammattilaisten keskuudessa muotisanaksi noussut pikkelöinti selvitetään perusteellisesti lukijalle. Ne mummon valmistamat hölskykurkut ovat pikkelöityjä kasviksia eli etikkaisessa pikakylvyssä käväisseitä kurkkuja. Samalla tehdään selväksi perusohje etikkaliemeen, joka tuntuu olevan hukassa jopa ammattikokeilla alan kilpailuissa. 123-ohjeistus on klassikko-ohje ruoanvalmistuksessa ja juuri mm. tuon seikan selvittäminen tekee eron hauskan blogin pitäjän ja klassisen kotitalousopetuksen saaneen reseptin tekijän välillä. Mutta siirrytään maailmahistoriaan ja ruokaan. Ne kulkevat käsikädessä vuosituhannesta toiseen. Kievin kana on syntynyt moskovolaisessa keittiössä. Ruoka löytyy hotelli Ukrainan listoilta 1950-luvulta. Maailman historiaan Kievin kana käsitteenä nousee Yhdysvaltojen presidentin Gerge H. W. Bushin puheesta Kiovassa elokuussa 1991, jolloin presidentti varoitti Ukrainaa itsetuhoisesta nationalismista juuri ennen Ukrainassa pidettyä kansanäänestystä. Äänestyksen lopputuloksena maa irrottautui Neuvostoliitosta joulukuussa 1991. Kievin kana -ruokaohjeessa kanafileet nuijitaan litteiksi, väliin lisätään runsaasti yrtti- tai valkosipulivoita ja taitetut, paneroidut leikerullat uppopaistetaan öljyssä. Toinen historiaan viittaava klassikkotarina kertoo Suomen itsenäisyyden alkutaipaleesta. Ruotsalaisten kahvipöytiin kuuluneet Kaneliässät rantautuivat Turun hovin kautta tavallisen kansan keskuuteen pappiloiden kautta. Jääkäriliike tarvitsi nuoria miehiä, mutta siirtyminen Ruotsin kautta Saksaan piti pitää salassa venäläisiltä sotilailta ja viranomaisilta. Kun Suomen Isänmaan asioista puhuttiin pienissä piireissä, taattiin kaikkien läsnäolijoiden luotettavuus tuomalla pöytään Kaneliässiä. Ässät olivat koodi luottamukselle ja yhteiselle asialle. Kaneliässien klassikkotaikina muodostuu 2+2+2 eli voin, sokerin ja kananmunan liitosta vehnäjauhojen, kohotusaineen ja kanelin seurana. Taikinasta muotillaan pikkusormenpaksuisia tankoja, jotka taivutetaan ässän muotoon kaneli-sokeri -kylpy viimeistelee paistettavat herkut. Hyvää ja yksinkertaista tarjottavaa suomalaiseen kahvipöytään. Toimivasta perusohjeesta voi valmistaa erilaisia pikkuleipiä mieltymyksen mukaan.

Teksti: Eija Kairaskorpi-Hertola

Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut arvostelun kirjoittamista stipendillä.

Michael Björklund

Micken Kalaherkut

HSS Media 224 s


Ahvenanmaalainen Michael Björklund on kahden maan Vuoden Kokki ja Suomen menestyneimpiä kokkejamme maailmalla. Hiukan vaatimattoman oloinen huippukokki on intohimoinen kotitarvekalastaja ja hän osaa kalan käsittelyn. Taitoa hän on käynyt oppimassa ammattikalastajilta vuosien mittaan. Nykyisin kokki Micke tekee työtä omassa Ahvenenmaalla sijaitsevassa Smakby-ravintolassaan perheensä ja henkilökuntansa kera. Micken kalaherkut on oiva selailukirja ja opas kalan käsittelyyn sekä kalan kypsentämiseen. Kirjoittaja on käynyt tapaamassa saariston väkeä. Silakan ylistys ruokakalana on mieltäylentävää. Micke nimeääkin silakan meren kullaksi, jonka arvoa ei ymmärretä. Kilohaili saa myös arvostuksensa, kun Micke vierailee lukuisia palkintoja maustekalallaan voittaneen Leif ja Hasse Bergmanin kanssa heidän kilohaili-verkoillaan. Herkkusuu kehottaa laittamaan rieskaviipaleen päälle sipulisilppua, perunaviipaleita, muutaman maustekalan ja nokareen ranskankermaa. Niin ja kilohailit pitää olla verkkokalastettuja, silloin kaloilla ei ole stressiä ja maistuvat paremmilta. Ei Micke kirjassaan unohda myöskään erästä lempikalaansa, nimittäin ahventa. Kala saa asianmukaisen arvostuksen hauen ja lohen kera. Yksi hauskimpia ohjeita on ns. roskakalasta valmistetut kalapihvit. Pihveihin käytetään lahnaa, madetta, särkeä tai kiiskeä ja ne nautitaan hunajalla maustettujen hampurilaisleipien kera. Micke nostattaa leivät säilyketölkeissä, joista on poistettu pohjat, jolloin leivistä tulee aina tasakoisia. Kalan savustamisesta on kirjoitettu selkeä osuus ja erilaisista savustusuuneista on kuvattu 22 erilaista mallia. Micke kertoo parhaat tavat suolata savustettu kala ja muistuttaa myös miksi puun kaarna ei sovi savustamiseen. Micken kalaherkut on hyvä lahjakirja, vaikka ei innokas kotikokki olisikaan. Ruoanvalmistuksesta innostunut lukija taas saa uutta intoa kesämökin pikkusinttien käyttöön. Sen, minkä ensin keittää ja sitten paistaa, se makialta maistaa, sanoo vanha sananlasku. Sen lisäksi Micke vielä lisää kalan seuraksi yrttejä, suolaa ja kermaa - ei koskaan maitoa. Silloin kun huippukokki ei ole omassa ravintolassaan keittiössä, hän luennoi tai suunnittelee kalaspektaakkeleita yrityksille mm. kaupoille ja laivayhtiöille. Ja jos omaa aikaa vielä jää tältä 2 lapsen isältä, menee hän kalaan.

Teksti: Eija Kairaskorpi-Hertola

Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut arvostelun kirjoittamista stipendillä.

Reijo Laatikainen

Pötyä pöydässä

Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan

Kirjapaja 2018

 

Asiantuntijan perkaus ravitsemustiedon uskomuksista ja tosiasioista. Faktaa täynnä olevan liki 180-sivuisen kirjan lähdeluettelo on mahtava ja mukana ovat tieteellisen tarkastelun kestävät tutkimukset. Kirjoittaja on äskettäin väitellyt viljojen vaikutuksesta toiminnallisiin vatsaongelmiin.

Laatikainen käy läpi mm. veriryhmädieetit, paleoruoan, detox-kuurin, vähähiilihydraattisuusväittämät ja voin mahdin, lisäksi paneudutaan mm. intiaanisokerin ja suolan terveysvaikutuksiin. Ja todetaan terveysväittämät vääriksi. Kirjaa voi suositella jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Hankaluutena on paljaan tiedon jakaminen ilman kauniita värikuvia. Nykyihminen on tottunut saamaan kaiken valmiiksi pureskeltuna, ilman lähdekritiikkiä. Kun jokin trendi puskee läpi tiedotusvälineissä ja blogeissa, jäljittelijät noudattavat neuvoa sokean uskollisesti. Sitten nousevatkin kansakunnan kolesteroliarvot, kun pistellään suruttomasti pekonia ja tai juodaan suolavettä aamuisin hivenaineiden saannin vuoksi. Vuorisuolaa pitää Laatikaisen tilaston mukaan nauttia 125 grammaa päivässä, jotta edes siitä saatu mangnesium-väittämä täyttyisi, muista hivenaineväittämistä ja terveyshaitoista puhumattakaan. Persiljaa on nautittava kunnioitettavat 50 ruokalusikallista silputtuna, jotta siitä saadaan naisen tarvitsema rauta päivittäin. Pinaattia pitää syödä 10 litraa päivässä, jotta naistenlehtien mainostama ihmeruoka täyttää kriteerit. Laatikainen julistaakin mm. ruisleivän, marjat ja kevyesti kypsennetyt kasvikset, kasviöljyn, siemenet, pähkinät, kalan ja siipikarjan lihan arkipäivän sankareiksi, joiden käyttöä meidän jokaisen pitää lisätä.

Teksti: Eija Kairaskorpi-Hertola

Suomen Tietokirjailijat ry on tukenut arvostelun kirjoittamista stipendillä.

IMG_20180813_120538.jpg

Ota yhteyttä

Harjutie 4, 02880 Kirkkonummi, Finland

Puh: 0400 421730

 

Avita Oy:n julkaisuja ja yhteistyössä tehtyjä teoksia

 

Autolomalla Norjassa: Avita-Kustannus / Avita Oy, yhteistyössä Norjan Matkailutoimiston kanssa

Kaupan alan oppikirjoja: Tukkukauppojen Oy

Kahvi-kirja: Avita Oy

Kaali-, Tomaatti-, Peruna-, Sipuli-, Kurkku-, Porkkana-kirjaset. Suomennus ja muokkaus Avita Oy: Otava

Elävän Liekin Keittokirja: Otava

Lapsuuden Ruokamuistot, yhteistyössä Ruokatoimittajat ry:n jäsenten kanssa: Gummerus

Kätevä keittiö, kodintekniikka avuksi ruoanvalmistuksessa: Avita Oy

Kiina Kielellä, Ruokamatkakirja: Avita Oy

Kiina Kielellä -käsikirjoitus 10-osaiseen ohjelmakokonaisuuteen MTV3:lle: Avita Oy

Kakkujen Kuningattaret, yhteistyössä Ruokatoimittajat ry:n jäsenten kanssa: Tammi

Turvaopas, neuvoja Aurinkorannikolla matkaaville: Avita Oy

Lisäksi teemajulkaisuja aihepiireistä: Kodintekniikka, Tietotekniikka, Gastronomia, Ruoka ja viini.